Vanha kaupunki
Kaupunki perustettiin vuonna 408 eaa Peloponnesoksen sodan aikana, kun kolme saaren suurinta kaupunkia yhdistyi turvallisuuden lisäämiseksi. Historian saatossa Rodoksen kaupunkia ovat hallinneet eri vallanpitäjät; Sparta, Ateena ja myöhemmin Rooma.
Ajan saatossa Rodos loi hyvät kauppasuhteet Egyptiin, mikä ärsytti Syyrian kuningasta. Hän lähetti poikansa valtaamaan Rodoksen. Tämä kuitenkin epäonnistui ja palasi kotiin. Hän jätti kuitenkin jälkeensä valtaamisyrityksessä käytettyjä välineitä, jotka rodoslaiset myivät ja rakensivat mahtavan kolossin, joka valmistui vuonna 282 eaa. Roomalaisten läsnäolo Rodoksella kasvoi 200-luvulle (eaa) tultaessa, ja he murskasivat rodoslaisten vapaan kaupan vähentääkseen näiden valtaa. Sen vuoksi rodoslaiset kieltäytyivät auttamasta Cassiusta taisteluissa Rooman vihollisia vastaan sen jälkeen kun Julius Caesar oli murhattu. Tämän seurauksena Cassius valtasi Rodoksen ja tuhosi siitä suuren osan vuonna 42 eaa.
Rodoksen vanhaa kaupunkia kiertää keskiaikainen muuri, jossa on seitsemän porttia: Laivaston aseman portti, Agios Ioanniksen portti, Agia Ekaterinin portti, apostoli Paavalin portti, Amboisen portti, Agios Athanassioksen portti ja sataman portti.Rooman imperiumin hajoamisen jälkeen Rodoksesta tuli osa Bysantin imperiumia. Sen kaupallinen menestys kasvoi, koska kaupungista oli tulossa suuri yhteyspaikka idän ja lännen välille. Kaupunkiin hyökättiin ja se ryöstettiin useita kertoja; persialaiset vuonna 620 jaa, muslimimerirosvot vuonna 651, Kalifi Haroun-El-Rashidin laivasto vuonna 807 ja merirosvot 1100-luvulla. Venetsialaiset perustivat kaupallisen aseman satamaan vuonna 1082. Kun bysanttilaiset menettivät vallan Konstantinopolissa vuonna 1204, Rodos siirtyi paikalliseen venatsialaissyntyisen maanomistajan hallintaan. Myöhemmin venetsialaiset amiraalit möivät kaupungin jerusalemilaiselle Pyhän Johanniittain ritarikunnalle vuonna 1309. Tämän 213 vuotta kestäneen ritareiden hallinnon aikana Rodokselle hankittiin muurit, portit ja syvät vallihaudat.
Ritarien palatsi (alias suurmestareiden palatsi) on ehdottomasti paikka, joka täytyy nähdä!
Siinä on valtavan goottilaisen linnan täydellinen tunnelma. Linna toimi ritareiden hallinnollisena keskuksena ja rakennettiin paikalleen Akropolikselle Bysantin aikakaudella. Palatsi tuhoutui täysin räjähdyksessä vuonna 1865, ja sen jälleenrakentajina toimivat italiailaiset. Lattiassa olevat kauniit mosaiikit ovat hellenistiseltä ja roomalaisten hallinnon aikakausilta ja ne tuotiin Kosin saarelta. Suora tie, joka johtaa alas palatsilta satamaan, on nimeltään Ritarikatu ja se oli tärkein kulkuväylä viisisataa vuotta sitten. Se on mukulakivikatu, joka rakennettiin Akropolikselta satamaan johtaneen muinaisen polun päälle. Sitä on kehuttu parhaiten säilyneeksi keskiaikaiseksi kaduksi ja sillä on kiehtovaa kävellä. Se oli myös monien ritareiden asuinpaikka. Ritarit jakautuivat seitsemään eri uskonnolliseen säätyyn kielen mukaan, ja näiden säätyjen majatalot reunustuvat Ritarikatua. Nykyään ne ovat valtion virastoina eivätkä ole avoinna yleisölle.
